skip to main |
skip to sidebar
Nyt kun tuo vauvakuume alkaa oleen sellainen pysyvä olotila niin ilmeisesti on aika hankkia uusi kuume... eli nyt on sitten iskenyt omakotitalokuume! Joo jälkikasvun lisäksi haaveilen iiiisosta omakotitalosta joka olis jossain vähän syrjemmässä, mutta kuitenkin niin, että pääsis helposti pk-seudulle, jossa valtaosa sukulaisista ja ystävistä asustaa. Olis ihanaa jos voisi järjestää isoja juhlia, niin että vierailla olisi mahdollisuus jäädä yöksi, jos siltä tuntuu. Pihalle pitäisi tietty saada palju ja puulämmitteinen iso sauna :) myös iso terassi ja grilli on ihan must!
Sen talon pitäisi olla mielellään yksi kerroksinen ja takka ja leivinuuni pitää myös löytyä. Keittiössä voisi olla sellainen saarreke ja isot ikkunat pihalle, jotta voi lapsia pitää silmällä, kun leipoo leipää siinä leivinuunissa tietty!
Tälläistä haaveilua täällä. Onneksi kesälomaan ei oo pitkä aika ja sitte voi mökkeillä oikein toden teolla ja istua saunassa ja uida niin paljon ku sielu sietää.
Onhan meidän rivarissakin kiva asustaa, varsinkin kun mun rakkaat pionit kukkii ihan kohta. Siinä on maailman kaunein kukka!!!
Aivan mahtavat säät, nyt pitäisi vaan olla ulkona eikä istua toimistossa tietokoneen ääressä. Suomeen pitäisi ehdottomasti laittaa lakisääteinen hellevapaapäivä...aina ku elohopea nousee yli 25 niin olis vapaapäivä ;)
Me asustellaan rivarissa, jossa on ihan mukavan kokoionen takapiha ja sinne olis niin kiva saada tällaiset
Kuvat lainattu: www.finnishdesignshop.com
Sielt löytyy kaikkee muutakin ihanaa. Tällaista tällä kertaa, jos vielä muutaman tunnin olis toimistolla ja sit lähtis viettään vähän siestaa :) se on vaan niin väärin olla tällaisella säällä sisällä! kaikki nauttimaan auringosta.
No eipä sitten tärpänny vielä meillä! Meikäläinen oli jo ihan täpinöissä, ku menkat oli 2 päivää myöhässä ja asunnuntaina olin jo menossa apteekkiin, mutta sittenhän ne menkat jo alkoikin :( hirveetä kidutusta ku ehdin tietty jo toivoo vaikka mitä, mutta ei sitte kuitenkaan vielä ollu meidän vuoro. Harmitti kyll eilen niiiin paljon, eikä se auta yhtään, että joku yrittää lohduttaa "että jotku parit saattaa yrittää vuosia..." no mua ei oo ikinä muiden kovempi suru lohduttanut. Tuntuu oikeastaan tyhmältä ajatella, että koska mulla ei oo asiat niin huonosti, niin ei saisi olla surullinen! Häh!
No yritin sitte eilen psyykkaa itseäni, että nyt ehdin hoitaa itseäni parempaan kuntoon (laihtua ja treenata syviävatsalihaksia) parannella raha-asioita ja tietty nautiskella terassilla muutaman siiderin kun siltä tuntuu =) Noista kaikista olen kyllä valmis luopumaan sekunnissa, jos vaan pienokaisen saisin. No uuteen nousuun taas ;)
Ihanan aurinkoinen ja lämmin viikko tiedossa!
