Sain elokuun alkuun labra-ajan, jossa tarkistettiin vielä raskaushormoonin määrä. Ensimmäinen lääkäri heinäkuussa sanoi meille, että kun henkisesti siltä tuntuu niin uutta yritystä vaan myös sairaalalta saaduissa ohjeissa sanottiin näin. No mehän sitten yritettiin heti kun vuoto oli loppunut, siinä heinäkuun vikalla viikolla. Sitten vaan odoteltiin, että menkat alkais ja voidaan alkaa tosissaan yrittämään uutta raskautta.
Kävin verikokeessa silloin elokuun ekalla viikolla ja sen testin mukaan arvo oli melkein negatiivinen eli 10. Tällöin oli siis kulunut noin 2 viikkoa meidän "läheisistä" hetkistä. Sitten tulin pari viikkoa sitten kipeeksi ja menin normi lääkäriin ja kerroin hänelle kesällä tapahtuneesta keskenmenosta ja mahassa tuntuvista nippailuista. Pelkäsin siis että kohtuun olisi kuitenkin jäänyt jotain, joka olisi aiheuttanut tulehdusta. Tulehdusarvot olivat kuitenkin ok. Lääkäri kehotti minua tekemään raskaustestin jos menkkoja ei ala kuulumaan???? Siis mitä voisinko sittenkin olla uudestaan raskaana.
No saman tien kotiin päästyäni tein raskaustestin ja positiivistahan se näytti :) soitin neuvolaan ja sovimme että menen vielä terveyskeskukseen verikokeeseen. Sekin testi näytti positiivista, joten sain neuvolaan ajan lääkärille, jotta raskauden kesto pystyttäisiin määrittämään. Ja tämä siksi koska minulla ei ollut ehtinyt tulla men
kkoja ennen uutta raskautta.
Eilen sitten menimme jännityneinä neuvolaan ja järkytys oli suuri, kun lääkäri totesi että kohdussa ei ole mitään raskauteen viittaavaa!!!! Jaahan siis kohdun ulkoinen raskaus, niinkö? Juu sitten vaan kiireellinen lähete sairaalaan. Olo oli eilen aika pelokas ja surullinen.
Tänään aamulla sitten eka verikokeisiin ja sitten sairaalaan lääkäriin. Raskaushormoonin määrä oli yli 35 000, joka ei kuulemma täsmää kohdunulkoiseen sitten vaan jalat levälleen ja ultraamaan... - Onneksi olkoon. Sanoi lääkäri melkein heti. Täällä näkyy sikiö, ruskuaispussi ja syke!!!! Uskomatonta, voiko neuvola lääkäri / laite olla niin huono, että ei nähnyt samaa mitä nyt pääsin itse todistamaan? En olisi kyllä ikinä uskonut,
että kaikki kääntyykin vielä näin hyväksi.
Nyt vaan sitten hymyilen ja fiilistelen, taidetaan ottaa alkoholitonta kuohujuomaa tuon rakkaan ukkelin kanssa. Alla vielä kuva meidän pikku-tyypistä. Taitaa tykätä piilosilla leikistä! :)
