syntymä osa 2

Jatketaan vielä kun muistan, että mitä oikein tapahtui. Siitä synnytyssalista me siirryimme osastolle, jossa pääsin kahden hengen huoneeseen yksin, tai siis Hemmon kanssa. Ukkeli lähti siitä sitten kotiin lepäilemään. Tässä vaiheessa kello oli joku 3 tai jotain... mun käskettiin nukkua!!!! Just varmaan pystyn, kun on tuollainen käärö tuossa vieressä. Yöhoitaja vissiin kävi jossain vaiheessa meidän luona? Hämärä muistikuva olis jostain imetys jutusta... aamusta uusi hoitaja kävi näyttämässä vauvan hoitojuttuja, kuten vaipanvaihto, navan puhdistus ja imetys. Imetys ei lähteny ihan hirveen hyvin käyntiin, vaan jouduin käyttään sellaista rintakumia. Sitä sitte käytin koko sairaalassa olo ajan. Kerran yritettiin ilman sitä, mutta ei sujunu. Lisäksi tuo alapää oli senverta kipee, että imetin koko ajan makuultaan.

Sairaalassa oltiin perjantaihin asti. Päivät meni vauhdikkaasti, vaikka ei me mitään oikeastaan tehty. Sairaalassa oli se hyvä puoli, että aina kun tuli paniikki niin sai vaan nappia painamalla hoitajan paikalle. Paniikkia aiheutti Hemmon rauhattomuus yöllä (sain vähän antaa lisämaitoa), vaipoissa ollut punertava (joka oli jotain uraattisakkaa, ei siis vaarallista), ja omat kivut, joihin sai kyllä hyvin lääkettä kun siltä tuntui.

Torstaina lastenlääkäri tarkisti Hemmon ja lonkat tarkisti vielä toinenkin lääkäri perätilan takia. Kaikki oli hyvin ja saimme luvan lähteä kotiin seuraavana päivänä. Hemmolla oli ollut napa ph alhainen, joten joudumme tulemaan noin 4 kk päästä uudestaan tarkistukseen. Lisäksi Hemmon lämpöä ja sokereita mittailtiin pari ekaa päivää, mutta nekin oli sitten ihan hyvät.

Perjantaina lähdimme kotiin siinä 12 aikaan ja siitä se ressaaminen vasta alkoikin... ja on jatkunu aika kovana. Vähän on onneksi helpottanut ja ollaan jo saatu ihan hyvin nukutuksi ja pari päivää imetyskin on sujunu hyvin ilman rintakumia (kiitos Hyvinkään sairaalan imetyspolin!!!)