Kaavakkeita

No nyt on sitte täytetty kaavakkeita koko rahan edestä. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja täytin ne etukäteen pelkäämäni Kelan paperit ja KYLLÄ ne oli just niin sekavat kun olin pelännytkin! Toivottavasti sitten kyselevät jos oon jotain täyttäny väärin. Ja Kelan papereiden lisäksi ukkeli täytti vauvavakuutus kaavakkeen. Päätettiin siis sellainen hankkia ja Pohjolaan päädyttiin lähinnä keskittämisen vuoksi. Siinäkin oli hieman haasteita, kun neuvolan terkkari ei ollu täyttäny neuvolakorttiin kaikkia Pohjolan vaatimia tietoja, joten laitettiin sitte ultratiedot erillisinä liitteinä, kun normaalisti olis riittäny vaan neuvolakortista kopio.

Eilen tunne epäpätevästä neuvolantädistä siis vaan lisääntyi. Tuntuu inhottavalle, kun ei voi oikein terkkariin eikä siihen meidän neuvola lääkäriin luottaa silleen 100%, kun molemmat on koheltaneet niin paljon. Mitään valtaisia virheitähän ei ole sattunut, mutta sellaista säätöä. Tai no kyllähän se elokussa tehty väärä kohdunulkoinen diagnoosi lasketaan musta isoksi virheeksi. Tai siis eihän sille mitään oi, että laitteet on huonoja, mutta tapa jolla asia meille kerrottiin ikäänkuin täysin varmana tietona vei tältä lääkäriltä luotettavuuden.

Kävin tänään mittauttamassa hemoglobiinin ja hyvähän se edelleen on 135 (mulla normaalisti siellä vähintään 150 paikkeilla), mutta verikokeessa kävi ilmi, että mulla oli pientä flunssaa (leukosyytit kohollaan) no se selittäis ees vähän tätä kohmeloista oloa. Huomenna onneksi vapaa ja nyt ihan oikeesti yritän vaan levätä...pitäis kyllä vaatekaappi vielä siivota. Niin ja tehdä noita kouluhommia!

Hemmo onneksi jaksaa olla pirteä ja muistuttelee äitiä pienillä muljahduksilla olemassaolostaan :)

Ai niin muistinkohan mainita, että ukkeli sai tahtonsa läpi ja meillä tulee nyt lastenhuoneeseen TV!!!! Voitteko uskoa, että suostuin tähän! Aluksi siis ajattelin, että ei varmasti TV:tä lasten huoneeseen, mutta sitten kuulin muutaman hyvän pointin TV:n puolesta. Meillä siis on lastenhuoneessa Hemmon vaate- ja tavaralipasto, pehmolelulaatikko, imetysnojatuoli ja pinnasänky sitten kun Hemmo ei nuku enää meidän huoneessa. Meillä on olkkarissa muhkea ja todella syvä kulmasohva, jossa ei tosiaankaan saa hyvää ja ryhdikästä istuma-asentoa, vaan siinä löhötään. No jos imetys lähtee hyvin käyntiin ja onnistuu muutenkin, niin olishan se kiva, että mulla on jotain virikkeitä, kuten TV ja koska meidän sohva ei sovellu tähän hommaan, niin annoin luvan TV:n hankinnalle. Hui tunnenpa itseni huonoksi äidiksi jo nyt, kun haluan jotain katseltavaa samalla kun imetän.

Minne se loma oikein meni?

Nyyh!!!! Ihana miniloma onnyt takana ja väsymys melkeinpä yhtä paha kun ennenkin lomaa! En kyllä tiedä että mistä tää väsymys ja nuutumus johtuu. Mun hemoglobiinihan ei ihan kauheesti oo laskenu, mutta vähän kuitenkin ja on alhainen mun normaaliin arvoon verrattuna, mutta ei naisten keskiarvoon verrattuna. Joka päivä lisärautaa tulee syötyä monivitamiinitabletin muodossa, mutta ehkä kohta otan vielä senkin lisäksi rautaa. Pelottaa vaan, että miten sekasin maha menee, kun nyt joudun jo syömään lisä magnesiumia, kun pohkeet kramppaa öisin niin pahasti. Nyt olis vaan ihana nauttia tästä raskaudesta, eikä valittaa vaivoista. Mutta välillä huomaan toivovani, että aika menis nopeammin ja pääsisin kotiin vaan lepäämään ennen Hemmon tuloa!

Hemmo on muuten vilkastanut liikkeitään kovasti. Nyt liikkeet tuntuu todella useasti, ja välillä jopa vähän kipeästi, jos potku tai kuperkeikka osuu virtsarakkoon! Mutta silti nuo muljahdukset on aivan ihanan tuntuisia. :)

Eipä muuta kummallista, ensimmäistä lääkärikäyntiä odotellessa ja varmaan samalla saan sen ajan sinne sokerirasitustestiin.

Ihanaa vuotta 2011 teille kaikille, tehdää tästä vuodesta ikimuistoinen!

Joulufiilistelyä...

Juu joulu meni jo, mutta valitettavasti meikäläiseltä hieman ohi sillä nyt se sitten kostautui etten oo levänny! Torstaina aatonaattona raahauduin vielä töihin tarkoituksena tehdä tehokas puolikas työpäivä ja sitten lähteä kotiin valmistelemaan joulua ja rauhoittumaan. No kuinkas kävikään. Olin aamulla aivan valtavan väsynyt, mutta en kehdannut jäädä kotiin, kun olin meidän tiimistä ainut toimistolla, joten töihin lähdettiin. Muutaman tunnin kuluttua alkoi oleen sellainen tuttu kuvotus ja olisin voinut nukahtaa pystyyn.

No taistelin puoleenpäivään asti ja laahustin juna-asemalle, vain huomatakseni, että juna on yli puolituntia myöhässä. meinas itku tulla. Kun vihdoin pääsin kotiin niin kaaduin vaan sänkyyn ja rakas ukkeli alkoi siivota. Nukuin kaksi tuntia todella sikeästi. Tässä vaiheessa tajusin, että en ollu syönyt juuri mitään aamiaisen jälkeen ja huono-olo oli aika kova. Yritin siinä sitten pari karjalanpiirakkaa mussuttaa, mutta ne ei helpottanut oloa yhtään.

Sitten oli pakko alkaa vähän siivoilemaan ja valmistelemaan joulua, sillä meille oli aatto aamuna tulossa vieraita. Sain siivottua ja koristeltua kuusen, mutta sitten olikin jo niin huono-olo etten pystynyt edes syömään ukkelin tekemää pastaa. Makasin vaan sohvalla ja vaikeroin. No muutaman kerran piti oikein käydä ykäämässäkin, ku huono-olo vaan yltyi. Illalla olin kun katujyrän alle jäänyt. Olo oli aivan kauhea.

Sitten vaan nukkumaan ja toivomaan että aamulla olo olisi parempi. Aamusta ei enää onneksi oksettanut, mutta olo oli kyllä edelleen kauhea. Varsinkin kun olin yöllä heränny parin tunnin välein pissalle, janoon, nälkään... Ei auttanut kun keitellä riisipuuroa ja odotella vieraita, jotka onneksi ymmärsivät etten ollut oikein juttutuulella.

Sitten illalla suuntasimme minun vanhempien luokse viettämään aatto-iltaa. Olo oli hieman kohentunut, mutta olin edelleen ihan poikki enkä oikein jaksanut fiilistellä joulua! :( Onneksi jaksoin kuitenkin hieman syödä ja tietty avata paketit (sain muuten sen ihanan hoitolaukun)

Seuraavat päivät menikin sitten jo paljon paremmin ja nyt olo on ihan normaali. Tästä toivottavasti opin sen että on pakko muistaa levätä ja SYÖDÄ!!!

Nyt jus kootaan uusia lipastoja ja maalaillaan Hemmon huonetta :) Huomenna lähdetään viettämään Uutta Vuotta mökille, ihanaa!!! :)

Perhevalmennus nro 2

Eilen oli toinen perhevalmennus kerta. Aiheina oli raskausajan hyvinvointi. Paikalla oli suuhygienisti ja fysioterapeutti. Molemmat pitivät lyhyehkön powerpoint esityksen aiheistaan ja sen jälkeen jakauduimme siten, että naiset lähtivät jumppailemaan fysioterapeutin kanssa ja miehet jäivät suuhygienistin kanssa hammasasioista puhumaan.

Jumppa sessio meni omalta osaltani hieman ohi, sillä ilmeisesti jonkinmoiset liitoskivut ovat alkaneet vaivaamaan. Tuonne häpyluun tuntumille sattuu ja särkee aina välillä (nyt tosin melkein koko ajan, kun liikkuu) jos joutuu ottamaan vähän nopeampia kävely askeleita tai jopa alkamaan juokseen, niin kipu yltyy kyllä. Tai ei se taaskaan ole sellaista tajunnan vievää kipua, mutta kivuksi lasken kyllä. Iltasin kohtaa jomottelee, jos oon kauheesti revitelly (juossut esim junaan). Fysioterapeutti ehdottikin minulle sellaista kunnon tukivyötä. Täytyy varata aika hänelle niin saan sellaisen lainaksi.

Suuhygienistiltä taasen ukkelin kanssa molemmat varattiin ajat hammastarkastukseen. Sitä sitten odotellessa. Oon kyllä käyny yksityisellä hammaslääkärissä, mutta oon tullu siihen tulokseen, että toinen mielipide meikäläisen hammaskalustosta on paikallaan.

Huomenna vielä puolikas työpäivä ja sitten LOMA, ah niin ihanaa! Mun täytyy vaan nyt yrittää rentoutua ja olla vaan.

Ihanaa joulun odotusta kaikille!!!! :)

Neuvola nro 4

Eilen oli neuvola numero 4 ja olin päättänyt, että kerron kaikista vaivoista ja valittelen oloani, joka on viime aikoina ollut melko huono. Tuntuu että kävelisin jossain sumussa, kun väsyttää niin paljon, selkää ja nivusia särkee ja tietenkin itkettää koko ajan kun oon niin väsynyt. Sanoinkin terkkarille, että koko ajan on hurjan väsynyt olo, ja hyvä, että aamuisin jaksan mennä töihin! No hän sivuutti kokonaan minun valittelun, kun olin kolmannen kerran sanonut huonosta olosta ja saanut vastaukseksi hymistelyä ja jotain epämääräistä se kuuluu raskauteen, päätin antaa periksi ja olla hiljaa vaivoistani.

Masua mittailtiin kohdunpohjan korkeus oli 19 cm, paino 78,8 kg, paineet 106/66, ja Hemmon syke siinä 135 :)

Kävi myös ilmi, että minulla olisi pitänyt olla lääkärintarkistus noin viikolla 12, mutta sellaista ei tosiaankaan ole ollut. Terkari oli laskenut lääkärintarkastukseksi sen kun kävin silloin viikolla 7 kuulemassa sen kohdunulkopuolis diagnoosin (joka osoittautui sitten todella vääräksi!!!!) No nyt sitten vihdoin pääsen tammikuussa lääkäriin. Todella kiva kohdata se sama tohelo, joka silloin elokuussa ultrasi minut ja lähetti sitten kiirreellisenä tapauksena sairaalaan.

Tänään jouduin odottelemaan junaa 40 minuuttia ja istumaan ei tietenkään päässyt, joten nyt on selkä todella kipea ja mahaa pistelee silleen oudosti! Kauheesti mulla nyt on valitettavaa, mutta oon taas niin pettyny! Missä mun hehkeä keskiraskaus on??? Tää olotila on kyllä kaukana hehkeästä!

Onneksi kohta on pieni loma ja ehkä pääsee lepäilemään... tai sitte ei sillä pitää ravata sukulaisilla joulua toivottamassa.

Ehkä ens kirjoitus on hieman positiivisempi :) Vaikka noita oloja on niin hyvillä mielin silti porskutetaan kohti huhtikuuta :)

Hemmo

Hemmo on nyt siis alkanut todenteolla liikuskella masussa. Tämä on ainakin vielä toistaiseksi (pidätän oikeuden muuttaa mieltäni) mukavaa ja aina saa ison hymyn mun kasvoille :) On jotenkin niin hassua ajatella, että tuossa se ihan lähellä mennä möyrii, mutta kuitenkin niin kaukana. Ukkeli on jo muutaman kerran päässy kokemaan liikkeitä masun päältä, mutta usein käy niin, että liikkeet loppuu kun seinään heti ku isin käsi laskeutuu masun päälle. Hassua, vaikka kuinka yritän, että mä en reagoisi mitenkään eri tavalla niin jostain se Hemmo kuitenkin havaitsee, että siellä ulkopuolella tapahtuu jotain erilaista. Mun kättä vasten niitä liikkeitä nääs satelee ihan kunnolla. Ehkä isin kosketus on sellainen rauhoittava (nyt siis tiedetään, että kumpi pääsee nukutus puuhiin kun Hemmo syntyy ;)

Mun olossa ei suuria muutoksia oo ollu. Väsyttää edelleen aika paljon ja masunahkaa on alkanu kiristeleen aika paljon. Pieniä masukipuja on myös silloin tällöin. Ahdistusta on välillä myös liikunnan vähyyden takia, saatta mennä parikin viikkoa silleen, että en tee mitään muuta ku töitä ja koulua. On niin ikävä urheilua, mutta pelkkä reipas kävelykin tuntuu välillä aika pahalta.

Vielä pitäis pari viikkoa töitä painaa ja sitte vähän yli viikon loma. Ensi viikolla meillä on firman pikkujoulut. Ollaan menossa sellaiseen paikkaan missä on mahdollisuus mennä uiskentelemaan. Sovitin sitte eilen mun biksuja.... oli kyllä naurussa pitelemistä kun katsoin itseäni peilistä!!! Positiivista toki oli se että en näyttäny oikeastaan lihavalta, vaan rantapallon nielleeltä ja sehän sopii uimiseen hyvin, vai mitä?!? Kysyinki ukkelilta, että pitääkö mun laittaa navan päälle joku laastari, ettei porukka naura mun hassulle navalle, joka on menny ihan hassuksi! Mutta siis meinaan kyllä mennä uimaan vaikka oonkin aika koominen näky! Lisäksi oon varannun itselleni jalkahoidon, jota odotan NIIIIN paljon. Jalat alkaa oleen aika poikki ja joka yö on melkoisia kramppeja pohkeissa.

Ai niin löysin täydellisen lampun Hemmon huoneeseen, näitä on myyty Stokkalla joskus, mutta netistä tää löyty täältä designboulevard

Kiitos!

Iso kiitos kaikille blogini seuraajille. Paljon olen saanut teiltä ihanilta kannustavia kommentteja ja myötäelämistä!!!! Huomasin juuri, että yli 10 000 kertaa minun blogia on käyty vilkuilemassa :)

Ihanaa joulunodotusta teille kaikille!!!